Chiang Mai: viihdyimme pidempään

(Kohdetietoa Chiang Maista myös muualla tässä blogissa, etsi tunnisteilla)

Kaupungista tehdään monenlaisia retkiä ympäristöön. Erilaisia patikointimatkoja (sisältäen halutessaan myös elefanttiratsastusta ja koskenlaskua), pyöräretkiä ja liitoköysirataelämyksiä, mitä mekin kävimme vielä kokeilemassa. Flight of the Gibbon retki käsitti sademetsään tehdyn vaijeriradan, jossa roikuimme ja heiluimme erilaisia ratoja läpi kuin Gibbonit puiden latvoissa. Retkiä tekee tällä hetkellä kolme yrittäjää. Menimme alkuperäisen yrittäjän retkelle, koska se oli viidakkoisessa metsässä ja turvallisuusasiat olivat hyvällä mallilla. Toiset yrittäjät olivat metsässä myös, mutta kuulemamme mukaan erilaisessa harvemmassa metsässä. Olimme tyytyväisiä elämykseen! Turvallista mutta huimapäistä.

Muutama sananen myös markkinoista: kannattaa mennä, sillä siellä myydään halpatuontitavaran lisäksi myös erilaista käsityötä. Aika äkkiä erottaa mikä on mitäkin ja kauppatavaraa löytyy aivan laidasta laitaan. Samaten markkinoiden katumyyjien kojuista löytää jos jonkinlaista syötävää heinäsirkoista ja paistetuista toukista lähtien. Söimme useammasta kojusta eikä tullut mitään vatsanväänteitä mistään. Söimme mm. Chiang Mai sausage - oikein hyviää paikallisia makkaraa sekä joitain kiinalaisia nyyttimäisiä makeita leivonnaisia. Vanhasta kaupungista suosittelemme ravintolaa, jonka nimi on suomennettuna "riisikeitto 1 baht" eli Khao Tom 1 baht. Samalla kadulla oli myös muita hyvän näköisiä ruokapaikkoja. Katu lähtee suuresta Wat Pha Sing -temppelistä ja on nimeltään jokseenkin Ratchadamnoen road. Sama katu vei toisesta päästään ns. lauantaimarkkinoiden alkuun Tha Phae portille ja myös sunnuntaimarkkinat olivat sillä kadulla ja levittyen viereisille kaduille. Sangen tärkeä katu vanhassa kaupungissa siis. Kartat näkyvät olevan yleensä niin, että joki kulkee pohjois-etelä-suuntiin, ja näissä kaduissa tämä tärkeä katu kulkee itä-länsisuuntaan suunnilleen keskellä vanhaa kaupunkia.

Kuten mainittua, lauantaisin ja sunnuntaisin Chiang Maissa ovat markkinat. Kävimme pyörimässä molemmissa ja ostimme sekä käsitöitä että jotain pientä rihkamaa. Molemmat markkinat olivat elämys. Hinnoista ei tingitty, vaan tavaroista tai ruuista maksettiin juuri se hinta jonka myyjä ilmoitti. Sehän on tavallaan helpotus. Myös sittemmin Khao Lakin markkinoilla huomasimme tinkimisen vähentyneen.

Chiang Maissa on kuvailemani vanhan kaupungin lisäksi myös uudempaa ja hienompaa tienoota, esimerkiksi Nimmaheimin Roadin varrella oleva Maya kauppakeskus, jonka ovimies avasi meille oven vieden sotilaallisesti kättä lippaan! Sisältä löytyi kaikenlaista merkkiliikettä, josta ostin oikein mukavat laadukkaat täysnahkaiset sandaalit, muuhun hintatasoon verraten kalliilla hinnalla.

Aamiaiskahvilan löytyminen vanhasta kaupungista oli hankalaa, koska thairuoka ei aamusta maistunut. Useimmista kahviloista sai vain leivonnaisia tai jos jotain aamiaista oli tarjolla, se oli kehnohkoa. Tyypillisesti viimeisenä aamuna löysimme läheiseltä Singharat roadin pieneltä sivukujalta ihanan keitaan: aamiaista(kin) tarjoavan kahvilan, jossa oli vehreä puutarha vesiputousaltaineen - tosiaan pieni vihreä keidas muuten niin liikenteen saastuttamalta kolkalta. Samainen kahvila näytti muuttavan aivan hostellimme kohdalle Singharat roadille toisen sivukadun kohdalle (sen nimessä oli cafe, mutta nimeä ei tullut laitettua ylös), joten kannattaa käydä kokeilemassa, jos satutte niin sanotusti huudeille.

Chiang Mai on virkistävä poikkeus Phuketin ja Bangkokin jälkeen mitä tulee tuk-tukeihin. Siellä niillä oikeasti voi matkustaa, samoin kuin lavatakseilla jotka hoitavat julkisen liikenteen ja taksin välimuotona liikennettä. Pysäytät lavataksin ja kysyt onko se menossa sinne minne haluat. Jos on, kyyti maksaa 10-40 bahtia. Jos ei, odota seuraavaa. Kaikki Tuk-tuk kuskit eivät vie ostospaikkoihin vaan suoraan juuri sinne minne haluat. Tuk-tukeilla pääsi noin 100 bahtilla tai alle jo melko pitkälle.

Kaikkiaan parin yön kohteesta oleilumme venyi vaelluksineen viikkoon.