Näytetään tekstit, joissa on tunniste junat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste junat. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Koh Lipe


MAANANTAI 28.11.2012
Takana täydet 30 tuntia matkantekoa lävistäen Malakan niemimaata pituussuunnassa (kartan vihreä viiva on piirretty suoraksi käytännön syistä, vaikka junarata ei kulje suoraan maan halki). Liikennevälineillä taksi-bussi-taksi-juna-juna-minibussi-lautta-pitkähäntävene pääsimme Koh Lipen hiekkarannalle ja patikoimme vielä loppumatkan iltapäivän paahtavassa helteessä Pattaya Beachin mereltä katsottuna vasempaan seunaan. Sieltä lähti lautasilta kallioiden yli niemenkärjen taakse ja täällä odotti Sanom Beach ja sen pieni resort. Ranta on noin 50 metriä pitkä ja kun kahlaa/ui pienen matkan merelle, näkyy koko suuri ranta niemen kärjen takana. Sijainti on siis varsin suojainen, mutta kaikki on täällä Lipellä lähellä, tämä on bumerangin muotoinen ja arviolta 4 km pitkä saari, toisesta päästä kolmisen kilsaa leveä, tältä kohdin vain puolisen kilometriä.


Eilisestä matkustamisesta hauskimpana koin yöjunan 14-tuntisen puksuttelun. Matkasimme Malesian maaseutua ylös, ylitimme Malesia-Thaimaa rajan ja matkasimme vielä ihan pienen matkan Etelä-Thaimaata aina Hat Yain kaupunkiin asti. Pitkässä junassa oli yksi vaunu tehty makuuvaunuksi. Päiväjunan vastakkain sijaitsevista penkeistä kääntyy käytävän molemmin puolin ja pitkittäin vaunun seinustoille jonot alavuoteista ja ylävuoteista. Tällä tavoin vaunuun mahtuu arvioni mukaan noin 40 nukkujaa. Muut vaunut olivat toisen luokan istumapaikkoja täynnä ja osa vaunuista oli hyytävän kylmiä. Paikat varattiin etukäteen netistä ja makuupaikkoja ei varmasti riittänyt kaikille halukkaille. Tunnelma monikansallisessa vanussa oli sangen hauska. Hyvä oli myös huomata, että puhem mistä ei ymmärrä mitään, häiritsee nukkumista paljon vähemmän kuin ymmärrettävä puhe!

Perillä Koh Lipellä meillä on "Family villa" eli bungalow rakennus, jossa on kaksi samanlaista "makuuhuonetta", terassilta on molempiin oma sisäänkäynti. Kummassakin on oma kylpyhuone. Tämä on tosi hatara rakennus ilman ilmastointia, sähköä iltaviidestä aamuun puoli kymmeneen asti. Sillä välin voi käyttää pientä tuuletinta ja latailla akulla toimivia vehkeitä. Kaikki muu olisi ok, mutta sänky on armottoman kova, ei normaali patja vaan kuin muovitetulla tatamilla makaisi ja niinpä heräilin pitkin yötä puutuneisiin jäseniin. Meillä on vielä toinen yö tässä varattuna ja sen jälkeen on tarkoituksena ehkä vaihtaa asumusta tällä saarella. Saari on mukavan tuntuinen, vaikka onkin pelkästään turistien käyttöön tehty. Kausi täällä on juuri alkanut, puolisen vuotta saari on turisteilta osapuilleen suljettuna. Täällä asuu kuitenkin paljon työllistettyä väestöä ja on täällä karttaan merkitty koulukin, joten ei tämä varmaan tyhjä ole silloinkaan.

Koh Lipe sijaitsee kaukana mantereesta, itse asiassa Malesialle kuuluva saari Langawi on tässä Thaimaan mannerta lähempänä. Koh Lipe kuuluu Tarutaon kansallispuistoon, johon kuuluu kymmeniä pieniä saaria, monet niistä suojeltuja. On paljon kritisoitu Lipeä siitä, että sen sijainti lähellä suojeltuja saaria pilaa pian koko saariston. Osittain tämä voi pitää paikkaansa. Toisaalta haluaisin nähdä hyvänä sen, että yksi saari varataan kokonaan matkailulle ja muut saaret jätetään matkailulta (ainakin majoituspalveluilta) vapaaksi vyöhykkeeksi. Jos näin käy, en näe tätä huonona asiana Tarutaon saaristolle. Faktaa kuitenkin on, että ihmiset hakevat elämyksiä ja hakeutuvat luonnonkauniisiin paikkoihin. Näitä ei kokonaan voi varjella turismilta, mutta kohtuullinen keskittäminen on silloin hajasijoittelua parempaa, koska muutama vapaan markkinan majoitus tuo mukanaan aina tarpeen baareille, ruokapaikoille, pesulapalevelulle, minimarketille, snorklausalan yrittäjälle, rättikauppiaalle jne jne. On paermpi että tällainen keskittymä reilusti ja hallitusti perustetaan johonkin ja muilla saarilla käydään vain retkeilemässä jos sitäkään.

Kirjoittelen tätä terassilla tiistaisen aamu-uinnin jälkeen. Näkymät alla lepäävälle merenlahdelle ovat postikorttimaisen kauniit. Meren pohja kivineen ja koralleineen (kuolleita rannan läheisyydessä tosin!) näkyy hyvin tänne ylös, turkoosi vesi täplittyy kivien tumman pinnan kuvioihin. Aamuyöllä satoi rankasti ja ilma on nyt miellyttävän viileä.

Larkinin ketunlenkki ja muuta kohdetietoutta

SUNNUNTAI 25.11.2012
Oli aika lähteä tien päälle ja kohti pohjoista. Päätimme johkaantua etukäteen Malesian puolella sijaitsevaan Johor Bahruun bussilla, koska junaliput ovat puolet halvempia ostettuna Malesiasta kuin Singaporesta. Saimme useita eri neuvoja mistä ja miten Johor Bahruun (JB) pääsisi, osa neuvoista oikeita ja osa aivan vääriä. Oikeitakin reittejä on useita, riippuen siitä mistä osasta Singaporea lähdet. Aivan Lavender hotellin lähettyvillä Queen streetillä on pieni taksi- ja bussiasema. Sieltä lähtee sekä Causeway link busseja että bussi nro 170, molemmat samaan JB suuntaan. Sieltä voi myös neuvotella itselleen taksin jos haluaa. Hinta on bussissa parin dollarin kieppeillä per henkilö. Bussilla ajetaan Woodlandsin checkpointiin, jossa noustaan kyydistä kaikkine tavaroineen ja käydään läpi rajamuodollisuudet ulos Singaporesta. Sitten takaisin bussiin, joka ajaa saarta ja mannerta yhdistävän sillan yli. Henkilöautojen kaistalla seisoi liikenne, mutta bussi meni joutuisasti omaa kaistaa ilman ruuhkia. Taas hypättiin tavaroineen pois bussista, vuorossa rajamuodollisuudet, jossa saavutaan sisään Malesiaan. Sitten takaisin bussiin ja jatkoimme kohti määränpäätämme Larkinin asemaa. VÄÄRÄ VALINTA!

Pääsimme kyllä Larkinin "asemalle", mutta se oli jokseenkin yhtä paljon rautatieasema kuin Kannelmäen vanha ostari, suuri ja sekava se kyllä oli. Hukkasimme siellä puolisen tuntia raiteiden etsimiseen ja meitä ohjattiin useaan bussilippuja myyvään toimistoon ja taas taksiasemalle - kunnes vihdoin tajusimme että olemme aivan väärässä paikassa junaa ajatellen. (Sieltä olisi kyllä päässyt bussilla eri puolille Malesiaa, joten jos jatkaa matkaa bussilla, on kohde ehkä oikea). Jotta loppuosa tarinasta olisi mennyt oikein, olisi tullut jäädä viimeisten rajamuodollisuuksien jälkeiseen paikkaan - rautatieasema oli juuri siinä valtavassa kompleksissa. Noh, taksi toi meidät takaisin sinne ja meille jäi pari tuntia aikaakin käydä lounaalla ja kahvilla ennen junan lähtöä.

Sen verran vielä kohdetietoutta, että joskus rajamuodollisuuksissa ja busseissa menee jonottaessa paljon aikaa, koska väkeä käy töissä Johor Bahrusta Singaporen puolella, ja toisaalta taas väkeä käy paljon ostosmatkoilla Singaporen puolelta edullisessa JB:ssä. Kannattaa siis välttää ruuhka-aikoja, vaikka en osaa sanoa mitä ne tarkalleen ottaen ovat. Sunnuntai aamupäivä oli ainakin hyvin väljä aika matkustaa ja ilman Larkinin bussiaseman kiekausta aikaa olisi mennyt reilun tunnin verran. Ruuhka-aikaan kannattaa varata aikaa tuplasti tai triplasti enemmän. Bussit liikennöivät puolen tunnin välein 21.30 asti. Joten kannattaa myös harkita (varsinkin tiukemman aikataulun tai yöjunan suhteen) sitä vaihtoehtoa kuin me ensimmäistä kertaa tullessamme, että nielee tuplahinnan aiheuttaman karvauden ja nousee junaan jo Woodlandsista - tosin sinnekin matkasimme siis metrolla lentokentältä kaikkiaan yli tunnin ja siellä oli omat kiemuransa junaan mentäessä. Vaikuttaa vahvasti siltä, että rajamuodollisuudet tulevat sijainniltaan muuttumaan (tämä oli tilanne syksyllä 2012), joten kannattaa varmistaa sen hetkinen tilanne. Rakentamista ja muutostyötä oli asemilla meneillään ja tuskin Singapore jättää Woodlandsiä vakituiseksi asemakseen, senverran omituinen oli sekä itse asema, että myös sen sijainti.

Ensimmäisen luokan junavaunu on erittäin tilava istua, penkit ovat mukavat vaikka melko rähjäiset; muovia repsottaa sieltä täältä ja ajan hammas on nakertanut joka paikkaa. Junassa jaettiin muovikoteloon pakattu pala banaani-kuivakakkua, joka oli kuulemma ihan hyvää (netissä lukikin että matkalla tarjotaan virvokkeita). Vessat ovat kohtuulliset varsinkin alkumatkasta. Kävinkin siellä melkein heti alkumatkasta ja nyt olen loppumatkan juomatta. Kuten viimeksi mennessä kerroin, junakyyti on kuoppaisempaa kuin kotiraiteilla ja pyttyyn sihtaaminenkin on siis vaikeampaa: arvaat varmaan loput. Mutta tässä vaunussa sai makeat päiväunet ja ilmastointi ei ole jäätävällä, siis kaikki hyvin.



Käytämme junallakin länsirannikon reittiä, koska itärannikon (eli Kaakkois-Thaimaan) seutu on siellä käytävän sissisodan vuoksi levoton. Itärannikolla Malesiassa taas on kuulemma ollut kovasti myrskyjä ja huonoa säätä luonnonvoimien järjestämänä, onneksi tämä oli tiedossa jo etukäteen ja nämä selityksenä sille, miksi pysyttelemme koko matkan länsirannalla.

Ilta piemenee täällä noin seitsemän aikaan illasta. Uusi raja tulee eteen pimeässä yöaikaan, joten on aika summata kokemuksia ja ajatuksia Singapore - Malesia osuudesta. Kaksi sanaa: kannatti tulla. Kaksi lisää: tullaan uudelleen. Siinä varmasti pähkinänkuoressa 12 päivän kokemus. Singaporessa olisi voinut viettää vielä lisää aikaa (nyt olimme 2 yötä), Kuala Lumpurin 4 yötä taas olivat riittävät. Hotellin vaihto eri alueilla oli virkistävää. Pangkorissa olisi mennyt pari yötä lisää (nyt 3 yötä), mutta lompakko olisi pakottanut vaihtamaan siellä yöpaikan edullisempaan. Rannat olisivat olleet mukavat loikoilla ja uida vielä pari päivää. Kovin pitkää aikaa emme pelkästään siellä olisi halunneet viettää, varmaankin erilaisten ruokapaikkojen puute olisi pidemmän päälle rassannut (kun Bavannin kokkauksia ei olisi ollut taloudellisista syistä voinut syödä loputtomiin), myös hyvät ranta-alueet olivat aika pienet.

On tietenkin vaikea sanoa mitään siitä mitä ei nyt koettu, mutta etukäteisten tietojen mukaan Penangin saari olisi mukava nähdä ja siellä viihtysi varmaan ainakin sen viikon verran. Tässä joitain ajatuksia, lähinnä omiin tarpeisiini soveltuvin neuvoin. Uuteen (ja ehkä rosoiseen) paikkaan mennessä voisi olla hyvä varata vain pari ensimmäistä yötä ja etsiä sitten paikan päällä mukavalta tuntuva paikka. On niin monia huomioon otettavia asioita mitä ei etukäteen ajateltuna osaa ottaa huomioon: suurimpana erilaiset kulkuyhteydet ja paikkojen meluisuus. "Hyvät kulkuyhteydet" tarkoittaa joskus juuri sitä, mutta joskus et halua matkustaa juuri sinne. Linja-autoasema voi olla lähellä, mutta lähtevätkö bussit haluamaasi suuntaan juuri sieltä? Se selviää suuremmissa paikoissda yleensä vasta paikan päältä, ellet ohjelmoi reittiäsi loppuun asti valmiiksi. Pienissä paikoissa kulkuyhteyksien merkityskin on pienempi. Jätä jonkun verran valinnan vapautta matkallesi, joskus saat matkaltasi kutkuttavan idean, mutta liian valmiiksi hiottu aikataulu estää sinua menemästä sinne. Toisaalta aivan avoin aikataulu voi johtaa siihen, että rantaelämän sijasta haaskaat kokonaisia päiviä netissä hotelleja etsien ja reittejä hakien. Joten valmistele matkaa, selvitä tietoja, varaa ja järjestä varsinkin suositut ja täydet kohteet etukäteen.

perjantai 16. marraskuuta 2012

Singaporen läpi

TORSTAI 15.11.2012
Juna jolkottaa jo Singaporesta Kuala Lumpuriin. Olemme Johor Bahrussa, joka on ensimmäinen asema heti Malesian puolella Singaporen saatelta poistuttaessa. Täällä kuuluu vielä junanlähettäjän vislaus ja joku torvikin toitotti veturissa. Ei oikein tiedä missä ajassa ja paikassa sitä onkaan. Päivä on ollut raskas. Se sanottakoon, että lento ei ole koskaan mennyt noin nopeasti, että oli ihan ymmällään perille tulosta. Yölento ja 11 h meni kuin siivillä, lähinnä ilmeisesti nukkuen. Saavuimme kropan mielestä aamulla Singaporeen, mutta kellon mukaan se oli puoli kuusi illalla.
Lentokenttä oli siisti ja kaikki toimi hyvin. Laukut tulivat nopeasti. Mietimme siinä että millä mennä ja minne, keskustaan olisi tarkoitus päästä. Neuvoa kysyttyämme ajoimme ilmaiskuljetuksella toiseen terminaaliin, mistä lähti metro kaupunkiin. (Kiitos Heli: latasin antamaasi matkakorttiin rahaa ja olen kulkenut sillä sujuvasti tämän päivän!) Suosittelen jonkun matkakortin hankkimista jo lentokentältä, miehelle kun ostetaan aina kertalippu niin saa joka kerta sählätä sen automaatin kanssa ja pitää olla kolikoita tai 2$ / 5$ seteli, isommat eivät käy. Lentokentän automaatilla oli tosin avustaja, joka vaihtoi meille turisteille pienempiä seteleitä ja neuvoi miten automaattia käytetään. Matkakorttia (ladattu kortti tai kertakortti) näytetään automaatiin portilla kuten kotopuolessa ja samalla tavalla ulos mennessä, mitään hintaa ei tarvitse valita, joten se on todella helppoa.

Olin kuvitellut että metromatka kestää osapuilleen kuin Itiksestä keskustaan, mutta meillähän meni siinä ainakin puoli tuntia. Alkuun tuntu ihanlta seistä pitkästä aikaa, mutta loppumatkasta 15 kg selässä ja harteilla ei enää olutkaan niin ihanaa. Jäimme pois City Hall nimisellä asemalla, jonka olimme katsoneet risteävän sen metron kanssa, jota taas tarvitsemme rautatieasemalle pääsyyn. Nousimme asemalta ylös bisnes-henkiseen kaupunginosaan. Kävelimme umpimähkään pari korttelia ja osuimme ostoskeskukseen, jossa kävimme syömässä thaimaalaisessa ravintolassa. Yllättäen 2x pieni ruoka-annos ja 2x olut maksoi 55 $ eli miehen laskujen mukaan noin 40e. Hyvää se oli, niin tulista että suuhun koski ja hiki kihosi silmäluomista, mutta hinta kyllä yllätti.

Alkuun pöytään tuotiin jotain "rapulastuja" ja tulista dippiä. Skoolasimme Singha-oluella itsemme tervetulleiksi Singaporeen. Toinen pääruuan annos oli kanaa ja tuoretta thai-basilikaa ja chiliä, toinen kanaa ja tuoretta sipulia ja tsiliä. Puolitimme annokset. Kävimme ostamassa 7/11 kaupasta vettä ja pikkupurtavaa ja kysyin samalla lyhintä teittiä Woodlandsin check-pointiin, josta on tarkoitus nousta junaan ja hoitaa rajamuodollisuudet. Se ei ole varsinainen rautatieasema, mutta sieltä noustaan junaan. No, lyhintä reittiä ei yksinkertaisesti ollut. Menimme taas metroon ja se kesti uskomattomasti taas reilun puoli tuntia, seisoimme "kello 21 ruuhkassa" kuin sardiinit purkissa rinkkoinemme, käsipakaaseimme ja eväskasseinemme. En ymmärrä miten maantieteellisesti näin pienessä maassa voi tehdä matkaa ihan ripeästi liikkuen, mutta silti se kestää niin kauan.

Aikaa tulee varata todella reilusti kaikkeen uudessa paikassa. Lento oli siis noin 17.30 kentällä, muodolisuudet olivat tehokkaat ja nopeat ja silti olimme kaupungin pian löytyneessä ruokapaikassa vasta klo 20 ja klo 21 vielä matkalla rautatieasemalle! Metrosta vaihdoimme bussiin (bussit 950 ja 911 tulevat Woodlandsiin, matka maksaa 1,10 $ ja se maksetaan tiputtamalla tasaraha kuljettajan edessä olevaan laatikkoon tai käytetään sitä ladattavaa matkakorttia. Kuljettaja huuteli kun saavuimme asemalle ja kyllä siinä muutenkin olisi osannut jäädä pois, en ole varma jatkoiko bussi matkaa vai jäikö tuohon. Niin, ja jos maksat kortilla, muista leimata kortti myös ulos mennessäsi! (Ystävämme Helin vinkin mukaan: muuten seuraava menomatka maksaa kaksinkertaisesti)

Ajattelin kirjoittavani blogia valoisassa asemahallissa ehkä jäätelöä syöden (niin, täällä on noin 30 astetta lämmintä ja ilman kosteus on sitä luokkaa että vesi on seuraava vaihe tästä), sen sijaan saavuimme asemalle klo 22 ja istuimme Woodlandin radan-ylikäytävässä (se joka on mennyt Ylä-Malmilta Ala-Malmille radan yli, tietää mistä puhun) kovalla penkillä ja odotamme että kello tulisi 23 ja rajamuodollisuudet voisivat alkaa.

Meillä on tämä luxus hytti nyt mennessä, kerrospeti ja oma wc-suihku. Sana 'luxus' on kuitenkin suhteellinen, hytti on vanha ja vähän ränskä, mutta puhdas. Lakanat olvat puhtaat ja sänky pehmeä, noin 185 cm pitkä. Pyyhettä ei ollut, mutta konnari sanoi että "servant" tuo sen myöhemmin. Hetken kuluttua saimmekin voimakkaasti hajustetut ihanan pehmeät ja suuret pyyhkeet. Vettä tuli hyvällä paineella ja sai peseydyttyä. Hyvää yötä!

maanantai 13. elokuuta 2012

Matkakohteen valintaa

Malakan niemimaa käsittää Singaporen, Malesian, Thaimaan ja Myanmarin. Meillä alustavasti kohteena eteläinen osa tästä eli Singapore, Malesia ja eteläinen Thaimaa.

Miten tähän päädyimme?

Kohteen valinta on hauskinta ja tuskaisinta: mahdollisuuksia on rajattomasti. Mitä haluamme matkaltamme?

- Ajankohtana on marraskuun jälkipuoli - joulukuun alku
- Itse räätälöidyn matkan ja valinnanvapautta
- Lämpöä
- Merenrantaa jossa voi uida
- Seikkailua ja lepoa sopivassa suhteessa
- Kohtuukustannuksia
- Sopiva meille: matkustajina 40+ aviopari ja 20+ poika

Matkan valintaan vaikuttaa myös menneisyys, eli missä kaikkialla on jo käyty. Viimeksi kävimme Borneossa ja siitä blogi osoitteessa http://www.borneoon.blogspot.fi. Unohtumaton kokemus, voin suositella seikkailunnälkäisille! Thaimaa taas on kaukokohteiden kestosuosikkimme. Todennäköisesti tällä matkalla tulemme käymään sielläkin, mutta haluamme ehdottomasti taas kokea myös jotain uutta.

Ensimmäisenä kannattaa valita ajankohta, matkan pituus ja ostaa pitkät lennot. Ne tekevät matkalle raamit. Ja niitähän on tässä säädetty puoli vuotta. Ensin piti mennä Afrikkaan, sitten suunnitelmiin tuli Peking + Thaimaa, sitten Hong Kong ja Etelä-Kiina + Thaimaa ja lopulta päädyimme osittain tarjouslentojen ja osittain aikaisempien ajatusten pohjalta ostamaan kaikille lennot Singaporeen. Tästä sitten lähtee matkan muu kehittely.

Ostimme Finnair plus kanta-asiakkuuden pohjalta Finnairin lennot, meno-paluulennolle tulee hintaa 639 e /henkilö. Vanhemmat ovat reissussa kolme ja puoli viikkoa, poika liittyy seuraamme viimeiseksi kahdeksi viikoksi. Paluulento on kaikilla sama.

Haastavaa suunnittelussa on tehdä mielekäs kokonaisuus siten, että vanhempien matkan keskikohta ja loppu sijoittuvat samaan kaupunkiin. Tämä siitä syystä, että saamme haettua pojan lentokentältä. Meillä matka voisi alkaa eri kohteesta (ostaa lentolippu kohdasta "useampi stoppi"), mutta tällä kertaa otimme meno-paluuliput kaikille ihan hinnan vuoksi. Täksi keskeiseksi paikaksi valikoitui nyt Singapore. Tällä hetkellä yleensä niin edullisia suoria Bangkokin lentoja ei ollut saatavilla (hinnat yli 800 e). Myös suunnitelmamme Helsinki - Hong Kong > Hong Kong - Bangkok > Bangkok - Helsinki tulivat hinnakkaiksi. Mietiskelimme lukuisia muitakin variaatioita, joita ei tässä ole tarpeen enää käydä läpi. Mutta voin sanoa että niissä vierähti tunti ja päivä jos toinenkin.

Täsä siis ollaan, lentoliput plakkarissa ja kaikki muu vielä suloisen auki.
Matkan eteenpäin suunnittelussa meitä auttaa ainakin nämä seuraavat linkit:

- Edullisia lentoja
http://www.airasia.com/
http://www.thaiairways.com/

- Raideliikenne-vinkkejä Singaporessa, Malesiassa ja Thaimaassa
http://www.seat61.com/Malaysia.htm

Tuo seat61-sivusto kannattaa muistaa minne vain matkustaessa, enää tuon perinpohjaisempia ohjeita ei junamatkustamisesta voi saada. Esimerkiksi kiinalaisten junalippujen tekstien selitykset ovat tästä loistava esimerkki!

- Bussilinjoja Malesiassa
http://www.journeymalaysia.com/